Infran taju Digitalisaatio

Autonomiset droonit tehostavat tekoälyn käyttöä työmailla

Työmaapäällikkö Juho Kolehmainen istuu toimistossa Korian teollisuusalueella ja vilkaisee seinällä olevaa isoa näyttöä, jossa näkyy, kun muutaman kilometrin päässä valtatie 6:n työmaalla pienen laatikon katto aukeaa ja sieltä nousee ilmaan drooni. Se ei ole mikä tahansa tavallinen drooni, vaan autonominen drooni. Se lähtee kuvaamaan työmaata ennalta ohjelmoidun suunnitelman mukaisesti ja ilman, että kukaan lennättää sitä.

Keväällä 2024 Destia otti käyttöön ensimmäistä kertaa suomalaisella työmaalla kaksi autonomista droonia. Droonien ansiosta tekoälyn käyttömahdollisuudet infratyömailla kasvavat selvästi.

Autonomiset droonit ovat osa Rumble Toolsin 100 % autonomista Skynest-järjestelmää, jonka ansiosta drooni voi lähteä nopeasti liikkeelle omasta kotipesästään.

Robottien hyödyntämän järjestelmän avulla voidaan muodostaa työmaasta reaaliaikaista dataa, kuten rakenteilla olevien kohteiden 3D-mallinuksia, työkoneiden etenemätietoja sekä lämpödataa mahdollisten ongelmien, kuten eristysvikojen tunnistamiseksi.

”Siinä missä perinteiset droonit voivat lähinnä kuvata ympäristöään manuaalisesti ohjastettuna, järjestelmää hyödyntävät robottikopterit voivat kahden tietokoneen ansiosta suorittaa annettuja komentoja tekoälyn avustuksella täysin itsenäisesti”, kertoo Rumble Toolsin toimitusjohtaja Arto Koivuharju.

Drooneja testataan Vt 6 Korian kohta -väylähankkeella Kouvolassa, missä Destia toteuttaa valtatien parannustyöt noin kahden kilometrin matkalta uudelle tielinjalle nykyisen tien länsipuolelle sekä uusii rautatien ylittävän Korian maantiesillan.

Koneäly tarjoaa reaaliaikaista tietoa ja vapauttaa työnjohdon resursseja

Itsenäinen Skynest-järjestelmä drooneineen voikin sijaita vapaasti käytännössä missä vain, eikä se ole sidoksissa esimerkiksi tilannekuvahuoneen sijaintiin. Robottikopterit osaavat palata itsenäisesti omaan kotipesäänsä, jossa ne myös lämmittävät itse itsensä ollakseen taas valmiina seuraavalle tehtävälle ankarammillakin talvikeleillä.

”Järjestelmää hyödyntävät droonit säästävät aikaa ja työvoimaa, mikä parantaa työmaan tehokkuutta ja projektinhallintaa sekä turvallisuutta, kun riskipaikkoja voidaan tunnistaa tekoälyavusteisesti ilman jalkautumista mahdollisesti vaaralliseen ympäristöön. Järjestelmän keräämän kattavan datan avulla pystymme perustamaan päätökset ajantasaiseen tekoälyn tuottamaan tietoon sekä jakamaan tilannekuvan myös esimerkiksi tilaajan ja yhteistyökumppaneidemme kanssa”, sanoo Destian kehittämispäällikkö Pekka Lammassaari.

Digitaalisten työkalujen kehitys tekee rakennushankkeista entistä tehokkaampia

Robottikopterit vapauttavat projektin työnjohdon myös manuaalisesti tehtävästä, aikaa vievästä datansyöttötyövaiheesta, sillä ne keräävät datan annettujen tehtävämäärittelyjen mukaisesti ja vievät sen itsenäisesti järjestelmään. Droonit osaavat myös tarvittaessa hälyttää poikkeamista, jotka mahdollisesti vaativat toimenpiteitä.

”Korian työmaalla olemme hyödyntäneet autonomisia drooneja muun muassa digitaalisen kaksosen muodostamisessa. Digitaalisen kaksosen avulla työmaan etenemisen ja eri vaiheiden seuranta onnistuu vertaamalla todellista tilannetta alkuperäisiin suunnitelmiin,” Kolehmainen sanoo.

Korian työmaalla tämä tarkoittaa esimerkiksi paalutusten etenemän seurantaa, jota tekoäly seuraa aina valmiiseen rakenteeseen asti. Mahdollisuuksia löytyy kuitenkin myös esimerkiksi ympäristön sekä rakennushankkeiden vaikutuspiirissä elävien sidosryhmien näkökulmasta.

”Voimme esimerkiksi tukea valumavesien hallintaa tunnistamalla veden pinnan nousuja ja laskuja halutulla alueella ja määräämällä droonit seuraamaan niiden muutoksia. Staattiseksi rakennetuilla kaupunkialueilla taas pienilläkin muutoksilla voi olla valtava vaikutus alueen käyttäjiin, ja droonien hankkima ja analysoima tieto mahdollistaa niiden konseptoinnin ja arvioinnin digitaalisessa ympäristössä. Näin valtavista datamääristä puhuessa säännöllisyys ja tarkkuus ovat tiedon hyödyllisyyden näkökulmasta kaiken a ja o, ja autonomisten droonien avulla sellaiset inhimilliset tekijät kuten kiire tai unohdus jäävät kokonaan pois”, Lammassaari sanoo.

Nopeasti kehittyvä teknologia tuo tekoälyn kiinteäksi osaksi työmaiden arkea

Monimuotoinen tekoäly on kasvava osa infra-alan työmaiden arkea. Destialla tekoälyn aktiivinen kehitys ja käyttöönotto on merkittävässä roolissa, ja tekoälyn mahdollisuuksille on löydetty useita käyttökohteita kunnossapidosta infrarakentamiseen. Keväällä 2023 Destia testasi ensimmäisiä kertoja infratyömaalla robottikoiraa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeella, jossa Spot-nimeä kantanut robotti keräsi ja raportoi tietoa ympäristöstään myös sellaisissa paikoissa, joihin ihmisten on vaikeaa tai turvatonta päästä.

”Destialla olemme hyödyntäneet perinteisiä drooneja jo useita vuosia, ja tässä ajassa kehitys on ollut hurjaa. Tulevaisuudessa vauhti kiihtyy entisestään, ja laadukasta dataa tuottava tekoäly tulee kasvattamaan rooliaan infrarakentamisessa ja -kunnossapidossa. Edistys on nopeaa ja teknologia yhä inhimillisempää – mitä pidemmälle mennään, sitä itsenäisemmin tekoäly pystyy ratkomaan sille annettuja tehtäviä. Onkin todennäköistä, että tulevaisuuden infratyömaalla autonomisten droonien kaltaisilla tekoälyä hyödyntävillä roboteilla on keskeinen rooli hankkeen ajantasaisessa ja laadukkaassa läpiviennissä”, Lammassaari toteaa.

Lue lisää aiheesta:

Destia testasi Spot-robottikoiraa rakennustyömaalla

Destia testasi BuildingPoint Finlandin kanssa Boston Dynamicsin Spot-robottikoiraa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeella aiemmin tällä viikolla. Robottikoiraa testattiin ensimmäisiä kertoja infratyömaalla Suomessa. Testin avulla selvitetään, miten robotiikka voi helpottaa työmaiden mallintamista ja tehostaa toimintaa. Etäohjattava koira pääsee myös paikkoihin, joihin ihmisten on vaikea päästä, joten sen käyttö lisää turvallisuutta työmailla.

Tekoälyllä tehokkaampi infra-ala

Kehittyvä teknologia tekee infra-alasta yhä tehokkaampaa ja suoraviivaisempaa – jo nyt tekoäly pystyy kertomaan ihmissilmää tarkemmin, milloin keliolosuhteet edellyttävät toimia kunnossapitourakalta, mitä korjaustoimia tulisi tiestössä kohdentaa mihinkin tai mitä kohdetta olisi hyvä tarkastella lähemmin. Moni projekti hyödyntääkin erilaisia tekoälyyn nojaavia järjestelmiä, joilla laadukas lopputulos voidaan saavuttaa entistä vaivattomammin, eivätkä robotitkaan ole enää täysin vieras näky työmailla.